Vaihtoehtointiaani

Vaihtoehtointiaani

Monday, 8 January 2018

Luonnon antimilla flunssaa ja muita vihoja vastaan!

Tänä keväänä suunnitelmiini kuuluu mönkiä pusikoissa, ja kerätä talteen luonnon parhaita antimia mausteiden, haudukkeiden, kosmetiikan ja rohtojen valmistamista varten.

Aloitin urakan jo googlettamalla talvisaikaan sopivia keitoksia, ja Pinterestin ihmemaasta päädyin valmistamaan kolme eri mikstuuraa:

1. Voimajuoma kurkumasta

Kurkuman kerrotaan olevan monellakin tapaa terveysvaikutteinen mauste. Sen pitäisi alentaa kolesterolia, auttavan tulehdustiloihin, helpottavan turvotusta ja ilmavaivoja ja käyttämäni reseptin mukaan erityisesti auttavan masennusoireisiin. 

Pimeä Pohjola on minulle rakas, mutta pakko myöntää että talven selkä on joskus kovin raskasta aikaa. Keittelin siis litran verran kokeiluun tätä ihmelientä, ei siitä ainakaan haittaa ole. 

Tarvitset:

1 l vettä (pullotettua tai kiehautettua)
2 rkl kurkumaa
(kanelia, jos haluat)
4 rkl suomalaista hunajaa (voit käyttää osittain myös vaahterasiirappia)
1,5 sitruunan mehu

Kiehauta vesi, ja lisää muut ainekset. Tästä tulee ohjeen mukaan 4 annosta, mutta voi olla että joku 1 dl tekee jo terää. Ainakin väri on pirteä!

2. Luonnon antibiootti

Hunaja ja valkosipuli ovat molemmat tunnetusti hyviä flunssalääkkeitä. Tätä sekoitusta voi nauttia erityisesti flunssaisena, mutta myös terveenä vahvistamaan vastustuskykyä. Hunaja ja valkosipuli sisältävät myös luonnostaan asikloviiriä, jota on esimerkiksi herpeslääkkeissä. 

Tämä sekoitus auttaa sitkeään yskään, tulehdustiloihin ja kipeään kurkkuun. Ainakin resepti niin väittää!

Tarvitset:

1,2 dl hunajaa
0,6 dkl omenaviinietikkaa
Muutama silputtu valkosipulinkynsi
1,2 dl vettä

Kiehauta vesi, ja lisää etikka. Lämpimään seokseen lisätään hunaja ja valkosipuli, jonka jälkeen sekoitus sekoitellaan tasaiseksi. Annetaan tekeytyä yön yli. 

3. Havusiirappi

Tätä odotin itse eniten! Pihkahan on ikivanha luonnonlääke, joka on luonnostaan antiseptinen, ja pihkaa onkin käytetty haavojen hoitoon ja esimerkiksi hyttysenpistoihin. Havuista saatavat aineet ovat niin ikään myös antiseptisiä, ja tukevat kehon omaa toipumista. Itse olen kärsinyt jo pitkään hengitysteiden ongelmista, joihin havu-uutteiden väitetään auttavan. 

Tätä uutetta ei kannata nauttia, jos kärsit hartsiallergiasta tai jos saat reaktioita havupuista!

Havujen ja veden määrä riippuu sitä, kuinka paljon siirappia halutaan valmistaa. Itse halusin tehdä tällaisen pienen testierän, joten ohje on sen mukainen. Voit muunnella suhteita itse tarpeen mukaan. 

Tarvitset:

Havuja (mänty / kuusi) (itse keräsin 3 l havuja)
n. 6 dl vettä
3 dl hunajaa (hunajaa aina suhteessa 1:2)

Putsaa havuista huonot neulaset pois. Oksaa voi olla mukana, mutta itse perkasin paksuimmat oksakohdat pois. Laita havut kattilaan, ja vesi perässä. Vettä keitellään ensin kannen alla kovalla lämmöllä, jonka jälkeen lämpöä lasketaan. Tarkoituksena on saada vettä haihdutettua melkein tai kokonaan puoleen määrästä, jota vettä on lisätty. Kun vettä on sinun mielestäsi tarpeeksi, siivilöi vesi puhtaaseen astiaan ja lisää hunajaa suhteessa 1:2. Sekoita tasaiseksi, ja purkita. 

Huomaathan, että purkit kannattaa desinfioida kuumassa uunissa, ennen kuin purkitat nämä rohdot!

Lopputuloksena testierä luonnon rohtoja:


Siirappi- sana on muuten ehkä hieman harhaanjohtava näiden suhteen. Tuolla hunajamäärällä kyse on enemmänkin...yskänlääkettä muistuttavasta valmisteesta. 

EDIT: Tulipa muuten mieleen vielä yksi todella käyttökelpoinen kotikonsti. Jos vatsasi on kipeä, turvottaa tai muuten ruoansulatus temppuilee, ota 5 kokonaista valkopippuria veden kanssa. Tämä on luottokikkani ja tyrkytän pippureita aina myös Huuhkajalle, jos valittelee mahaansa. 

Tuesday, 2 January 2018

Katsaus 2017

Hei,

kuten jo moneen kertaan on tullut todettua, melkoinen vuosi on ollut! Paljon ihania juttuja, ja paljon myös stressiä ja muuta ikävää. Katotaanpa, miltä se oikeastaan näytti:

TAMMIKUU

-Painiskeltiin töissä melkoisessa ruuhkassa, ja se vaikutti myös muuhun elämään lähinnä jaksamisen kanssa. Tein välillä ylitöitäkin, mutta jossain vaiheessa vaan päätin että elämä on muutakin kuin työtä.

- Ostin lapikkaat Töysän kenkätehtaalta! Ei voi muuten muuta kuin suositella, ihan lempparipopot edelleenkin

- Innostuttiin hulluna lautapeleistä!



HELMIKUU

- Saikutin ahkerasti. Marraskuussa 2016 sairastettu hinkuyskä vaivaa edelleen, ja keuhkot ovat edelleen hyperreaktiivisessa tilassa eli reagoin todella voimakkaasti ihan kaikkeen. Tuolloin makasin kotona ja olin syyllisyydetunnon tuskissa, kun en voinut tehdä töitä edes etänä.

- Sairauslomalla katsoin tolkuttomasti Gilmoren tyttöjä ja vedin yhdet armottomat absinttikännit. Never again.

- Huuhkaja oli edelleen viikot toisella paikkakunnalla koulutuksessa



MAALISKUU

- Joogasin ahkerasti. Edelleen viikoittain tulee joogailtua muutaman kerran, tuolloin lähes päivittäin. Se tuntui auttavan edes hieman keuhko-oireisiin ja paransi muutenkin oloa fyysisten oireiden ja stressin keskellä

- Pidettiin kaasojen ja bestmanien kanssa hääpalaveri meillä, kokkasin nyhtöhirveä josta väsättiin burgerit. Ja saatiin ne hääasiatkin etenemään!

HUHTIKUU

- Täytin 27 vuotta

- Töissä alkoi tilanne hieman helpottaa massiivisten rekrytointien jälkeen.

- Hain vakipaikkaa, ja sain sen. Tosin eri tiimistä kuin olin ajatellut!

- Viestin pääsiäistä Kittilässä, ja pilkin hulluna


TOUKOKUU

- Lähetin viimeinkin hääkutsut

- Aloitin uudessa työssä, ja tykkäsin kovasti. Tosin tähän päivään mennessä en ole saanut pääsääntöisesti tehdä työtä, johon minut tuolloin palkattiin vaan ihan muita hommia.

- Varattiin maistraatti

- Käytiin Steelfestissä krapula hankkimassa, ja inhosin beef jerkyä. Se maistui ihan pussitetulle pierulle.


KESÄKUU

- Mentiin maistraatissa naimisiin, ja anoppiloiden kanssa juhlistimme asiaa paikallisessa ravintolassa. Juhannukseksi painuttiin Kittilään hytisemään kylmästä, mutta rakkaus se lämmittää <3

- Kittilän reissulla käytiin myös Äkässaivon seidalla

- Kotiin oli ilmestynyt uusi koiruli, ja mokoma pirpana on varastanut kaikkien sydämet



HEINÄKUU

- Vietin omia polttareitani! Mokomat ryökäleet onnistuivat yllättämään minut täydellisesti ja Oulun läheisessä ekomökissä vietettiin oikein laadukas akkojen päivä. Rakkaitani oli Kittilästä, Oulusta, Jyväskylästä ja Tampereelta saakka <3 

- Käytiin myös Qstockissa, jossa pissailin puskiin bajamajojen jonojen huidellessa hävyttömän pitkissä pätkissä

- Parempi puolisko sai tietää, että hänen työharjoittelupaikkansa haluaa hänet töihin. Alettiin katsella asuntoja ostomielessä.


ELOKUU

- Vietimme täydellisen ihanat häät läheisten ja ystävien kesken Kittilässä. Sää oli upea, ja kaikilla tuntui olevan hyvä fiilis. Varsinkin meillä, jopa naamat verisenä seremonian jäljiltä.

- Vetäydyimme häiden jälkeen muutamaksi päiväksi Leville mökkeilemään ja testailemaan häälahjaksi saatua metallinpaljastinta

- Mökkilomallemme saimme kiinteistönvälittäjältä viestin, että ostotarjouksemme asunnosta oli hyväksytty, ja että pääsemme hieromaan kaupat 2 viikon päähän. 



SYYSKUU

- Tuskaista pakkaamista ja tuoreen avioliiton koettelua lainan kanssa säätämisen kanssa!!!

- Remppahommia asunnolla

- Rakkaan ystävän kolmikymppiset Turussa muuttoviikonloppuna, Huuhkaja oli varsinainen enkeli ja hoiti koko muuton yksin, jotta mie pääsin piristämään päivänsankarin päivää <3

LOKAKUU

- Loputonta purkamista ja fiksailua muuton jäljiltä

- Toistaiseksi viimeinen burleskikeikka Olivia Occulton osalta

MARRASKUU

- Pimeä, lumeton aika alkoi painaa päälle ja syksy tuntui pidemmältä kuin koskaan

- Ohto muutti takaisin minun luo Ouluun

- Odotin joulua, ostin Ukon pakka-kortit ja kirjan

JOULUKUU

- Menin itsenäisyyspäivän jälkeen Kittilään lataamaan akkuja, nautin tassuterapiasta täysillä

- Käytin kansallispukua kahdesti

- Juhlistin Suomen 100-vuotista taivalta

- Kävin jouluna ensimmäisen kerran hiihtämässä tälle vuodelle, nautin hiljaisuudesta keskellä jänkää




Vuonna 2018 mie:

- Poistin Facebookin. Aion käyttää siellä roikkumiseen kuluneen ajan paremmin hyödykseni. 
- Joogaan edelleen ja pidän itsestäni huolta
- Käyn muinaiskohteilla, joissa en ole aiemmin käynyt
- Haluan nauttia siitä, mitä minulla on
- Vaalin parisuhdettani
- Rakastan itseäni ja uskon itseeni
- Liikun enemmän luonnossa ja käyn keräämässä syksyllä herkkuja metsästä
- Yritän saada lomat siten, että pääsen myös metsästämään
- Kalastan enemmän

Hyvää uutta vuotta kaikille!


Friday, 29 December 2017

Joulu 2017

Kulunut syksy on ollut ihan helvetin raskas. Ei lomia, ja töissä kauhea paine koko ajan.

Onneksi tuli joululoma. Perjantaina klo 14.30 hyppäsin auton rattiin, kurvasin kämpille pakkaamaan siilin mukaan ja eiku menoks.

Anoppilan kautta Haaparantaan, josta haettiin viinit. Mitä pohjoisemmaksi päästiin, sen kireämmäksi pakkanen kävi ja korkeammaksi kinokset nousivat. Ja minun oloni keveni.

Kittilässä olimme klo 22 aikoihin, ja kotona meitä odotti riemukas vastaanottokomitea. Pystykorvamme Tellu ei ole nähnyt Huuhkajaa aikoihin, ja tulostamme saakka se seurasi parempaa puoliskoani uskollisesti ja umpirakastuneena. Kävi koiruli sentään myös minun sylissäni välillä.



Aatonaattona ohjelmassa oli chillailua, ja minulla siinä sivussa ruoanlaittoa. Äite oli koko joulun töissä, ja ruokahommat jäivät osittain minun hoitooni. Päivänvaloa (tai oikeastaan sellaista ei-pimeää) kesti kolmisen tuntia, ja käytin sen tehokkaasti hyödykseni painelemalla hiihtämään Tellun kanssa.


Kyllä täytyy todeta, että meikäläisen vuosi sitten sairastettu hinkuyskä, josta toivun edelleen ja toimistotyö ovat tehneet tehtävänsä. Tuo muutaman hassun kilometrin mittainen metsälenkki pisti hien pintaan! Mutta todella hyvä olo siitä tuli. Onneksi minun ei tarvikaan olla mikään huippu-urheilija, kunhan jaksan nyt sen muutaman kilsan hiihtää. 

Huuhkaja puolestaan nautti korkeista kinoksista kelkan selästä, ja testaili isän uutta työkelkkaa. Mie jätin ne hommat välistä ja mieluummin hiihtelin hiljaisuudessa. 

Illalla oli tosipaikka, kun kinkku pistettiin uuniin ja kuusi kannettiin sisään. Nämä ovat pyhiä toimituksia, jotka tapahtuvat joka vuosi samalla tavalla. Meidän kinkunpaistoomme liittyy eräs kikkakolmonen: kun kamara on poistettu, laitetaan paistomittarin reikään huonekaluihin tarkoitettu puutappi. Näin kuuma neste ei pulppua ulos kinkun sisältä, vaan pysyy sisällä ja liha pysyy mehevänä. 

Aattoaamuna pinkaisin noukkimaan karkin viimeisestä joulukalenterin tossusta. Kyseinen kalenteri on jo yli 20 vuotta vanha, ja edelleen se kaivetaan esiin, kun mie saavun kotiin. Onpa kalenteri ollut mulla mukana Torniossakin, ja ihmettelin kovasti, että tonttu se on viisas kun tietää, missä mie kulloinkin majailen. Joskus aamuihin sisältyi tosin hiukan dramatiikkaa, kun tottu oli unohtanut karkin kalenterista. Silloin ei auttanut muu kuin painella kauhean metelin kanssa takaisin nukkumaan ja nousta hetken päästä uudelleen katsomaan, olisiko tonttu kipittänyt karkin tossuun. 

Katsoin myös viimeiset jaksot Toljanterin joulukalenterista ja The Joulukalenterista, ja aloin isän kanssa koristelemaan kuusta. Koira oli uskollisesti tiellä, ja ihmetteli kaikenlaista tohinaa olohuoneessa ja keittiössä. Toki sai välillä isän silmän välttäessä siivun kinkkua tai palan piparia. Tellulla oli muuten myös oma joulukalenteri...




Kuusi oli ihan ostokuusi, joka tuoksui voimakkaasti olohuoneen nurkassa. Isä tuumasi sen muistuttavan kovasti erästä jo edesmennyttä sukulaisnaista, joka "mahtui seisomaan pöydän alle, mutta ei makaamaan". Tirsk! Aattoaamuna katsoimme porukalla telkkarista myös Joulupukin Kuumaa Linjaa ja Lumiukon tietysti. 

Huuhkajakin kömpi jossain vaiheessa ylös, ja painelimme hetkeksi ulos. Mie lähinnä kauniiden kuvien toivossa, pakkasta oli tuolloin 26 astetta ja vaatekerroksia ei ollut lainkaan liikaa. 




Jäälyhtyjä tuli myös tehtailtua, ku pakkasta oli niin reippaasti. Niitä tuli värkättyä yhteensä 12 kappaletta, ja ne laitettiin tuohon pihatien varteen. Päivän käätyessä hämärän puoleen Huuhkaja jäi Tellun kanssa kotiin, ja mie lähdin isän kanssa kirkonkylälle käymään haudoilla. Hautausmaalla oli tuhottomasti kynttilöitä, ja lunta! Välillä piti kahlata lumessa nivusia myöten, jotta pääsi kynttilät viemään perille asti. 

Koko aaton jännitin hulluna, mitä sain lahjaksi Huuhkajalta. Hän olikin ollut kuulolla, koska oli ostanut Sokokselta kauan himoitus Urban Decayn paletin ja Kicksin lahjakortin! Lahjakortilla kävin tänään aleshoppailemassa Smashboxin meikkejä :3 Hänelle ostin Alien- steelboxin ja Diorin hajuveden. 


Lahjojen vaihdon jälkeen kävimme saunassa, ja sen jälkeen mie aloin valmistella jouluateriaa. Perinteisesti meillä on ollut paljon kalaa alkupaloina, mutta tänä vuonna mukana oli myös poroa, koska Huuhkaja ei pidä kaloista. Menuun kuului: Kylmäsavu- ja savuporokakkua, sillimoussea ja poromoussea ruisnappisilla, italiansalaattia savuporolla, porocaesarsalaattia, siianmätiä, graavi- ja kylmäsavulohta, joululaatikot ja tietysti kinkku. Ruokailun aikana ainakin isä tiiraili Samu Sirkan joulutervehdystä, se on hänen tärkeä traditionsa. 

Ruoan jälkeen (myös Tellu sai jouluaterian) köllähdime vatsojemme viereen sohvalle vuoron perään rapsuttelemaan koiraa. Ilta vierähti tällä tavalla, ja jossain vaiheessa äitekin tuli kotiin. Nukkumaan mentiin joskus puolen yön jälkeen. 

Joulun aikana ehdin käydä vielä toistamiseen hiihtämässä, ja täytyy vaan sanoa että kyllä nytkin jalka vipattaa ladulle! Täytyy suunnitella jo seuraava Kittilän reissu. 


Toivottavasti teillä oli yhtä ihana joulu kaikilla! Onnellista uutta vuotta kaikille :)


Wednesday, 13 December 2017

Pikainen hei

Moro,

blogi on pyörinyt useammankin kerran mielessä. Mutta niin on paljon muutakin. Suunnittelin, että joulun aikoihin voisin syventyä pidemmäksi aikaa kirjoittelemaan kuulumisia, mutta sillä välin voisin olla pienesti ylpeä omasta julkaisustani:

TÄÄLTÄ

Tuossapa kiteytyy tämän syksyn fiilikset. Paljon ihania asioita on tapahtunut, mutta kaiken kaikkiaan hyvin raskas syksy. Sitä tuntuu olevan liikkeellä, eikö totta?

Loppuun muutama kuva, jotka kuvaavat mennyttä syksyä. Lupaan palata asiaan vielä ennen vuodenvaihdetta! Viimeinen rutistus ennen joulua, koittakaa jaksaa kaikki siellä :)


Tukan väri vaihtui mystisesti punaiseksi, tässä nyt mennään ainakin toistaiseksi. Kaikki värit kyllästyttävät nykyään :D


Ohto muutti takaisin Ouluun, ja viettää nyt eläkepäiviä minun luona <3


Tellu on riiviö ja hauskuuttaa isää ja äiteä Kittilässä alituisilla tempauksillaan. On se ihana koiru se :3



Tuesday, 14 November 2017

Vihdoinkin oma

...tai no oikeastaan pankin.

Kun Huuhkajan sai tietää, että saa vakituisen duunin niin siinäpä meillä oli soma tilaisuus viimeinkin ostaa oma asunto.

Muutto olisi ollut joka tapauksessa edessä kolmioon, ja Oulussa kolmion vuokrahinnalla maksamme jo kovasti vastikkeet ja lyhennykset korkoineen.

Oma kolo löytyi suhteellisen nopeasti, olemme makoilemassa häiden jälkeen Levillä mökissämme ja välittäjältä tuli sähköpostia että tarjous on mennyt läpi ja kaupat voidaan tehdä. Ja me kun olimme luulleet, että häiden jälkeen voisimme hieman levähtää! Mitä vielä.

Onneksi suuremmilta remonteilta säästyttiin ja päädyimme vain repimään tapetit pois ja maalaamaan seinät. Remontti piti tosin tehdä pikavauhtia ja suurena apuna olikin appivanhemmat. Muuton aikaan olin itse Turussa rakkaan ystävän kolmikymppisillä, ja pojat hoitivat sankarillisesti muuttohommat. Aika paljon tässä on ollut vielä pientä fiksausta ja laittoa, mutta nyt alkaa näyttää melko valmiilta.

Pidemmittä puheitta, astukaapa sisään!


Eteinen


Erityisen tyytyväinen olen makuuhuoneeseen. Tumma seinä sopi sinne todella hyvin, samoin nuo kelopölkyistä väsätyt yöpöydät.


 No, huussi. Kyllä siellä asioi ihan mukavasti.


Kylpyhuone / sauna erillisessä tilassa, täälläkään ei onneksi tarvinnut alkaa mitään remppailemaan.


Meikäläisen lempihuone elikkäs keittiö. Se on iso!!



Tämä on Huuhkajan valtakuntaa, jonne myös on tungettu kaikki lautapelit, instrumentit ja kirjat joita onneksi kuvaan ei tarvinnut ikuistaa :D


Ruokailutila, ja itse väsätty oksalamppu. Clas Ohlsonilta löytyi tuollainen kolmen lampun ripustin, helppo homma!



Osa luutarhasta ja kallokavereista. 


Korpit eivät oikein kuvassa erotu tummasta seinästä, mutta luonnossa ne ovat aika hienot tuolla ylhäällä.



Sokerina pohjalla mulla on teille video! (toivottavasti pelittää)



EDIT: Löytyi lisää kuvia yksityiskohdista!







Sunday, 10 September 2017

No ne häät

Jaha no tässä sitä ollaan viimeinkin kaiken häästressin jälkeen. Juhlat menivät todella ihanasti, en olisi voinut enempää toivoa. Seremonia oli meidän näköinen, meininki kohdillaan ja kaikki meille läheiset ihmiset mukana. Tämä postaus keskittyy kuvailemaan meidän häitä valmisteluhetkistä rentoon meininkiin. Seremoniasta ei ole kuvia mutta voin kertoa siitä:

Toinen kaasoni (Sereijan) lupautui toimimaan mestarina, ja seremonia noudatteli ja yhdisti pakanaperinteitä. Itse teksti kertoi kumppanuudesta ja rakkaudesta, ja molemmat bestmanit ja kaasot sitoivat kätemme yhteen nauhoilla. Tämän jälkeen rengastimme toisemme sormuksilla, jotka kastettiin veressä. Sormusten vaihdon jälkeen saimme vielä veriroiskeet kasvoillemme, ja vaihdoimme vielä valat. Itse lainasin valassani Kanteletarta. Ja niin me olimme solmineet liiton läheisten edessä, kotipihlajan alla. Seremonian jälkeen bestmanit sytyttivät puhdistavan tulen, heinäseipäiden päähän tuikatut kauralyhteet (urhoolliset kaasoni raahasivat lyhteet Rovaniemeltä saakka!)

Yksityisyyssyistä en julkaise kuvia muista kuin itsestäni ja Huuhkajasta. 

Kaikki kuvat ovat rakkaan ystäväni ja toisen kaasoni Sereijanin räpsimiä. Häiden teemahan oli tosiaan Lappi / muinaisuus ja se näkyi aika monessakin yhteydessä. Menuun sisältyi kasvissosekeitto savupororouheella, perinteinen hirvenkäristys, Lapin rieskat kylmäsavuhirvellä ja graavilohella ja sitten se hääkakku. 

Päivähän eteni niin, että panikoin koko aamun, jossain vaiheessa värkkäilin naamani ja hiukseni kuntoon ja toisen bestmanin kauniimpi puolisko letitti Huuhkajan hiukset. Sitten ennen vieraiden bussin kurvaamista pihaan kuvat kaikista, viime hetken valmistelut ja jallushotti ja sitten mentiin. Kävelin rakkaani luo isän ja pikkuveljeni saattelemana. 

Anopin taituroima hilla-valkosuklaakakku

Hääpari mekoissaan




Minulla oli jalassani poronnahkakengät ja häämekkoon sointuvat kenkäpaulat

Minun koruni ovat äidin tekemät lapinkorut, Huuhkajalla ukonvaaja ja Kalevalan solki. 

Meillä oli kaksi häätanssia: Finntrollin Den sista runans dans sekä Harmajan Kaamos ja syys

Ennen h-hetkeä olin kaunis



Myös h-hetken jälkeen olin kaunis

Pöytäkoristeet kerättiin paria päivää aiemmin, ja pystykorvanpenikkamme teki parhaansa sabotoidakseen kaikki vaivalla väkertämäni asetelmat




Hauska fakta: sukkanauhoihin olin kiinnittänyt Lotr-leffasta tutun Lorienin lehden

Kaiken kaikkiaan on pakko todeta, että häät olivat juuri meidän näköisemme ja juuri tuossa huikkasin, että näistä kuvista näkee että oli todella ihanaa. Mitään en tekisi toisin. Ilta päättyi siihen, että kaikki vieraat pääsivät paljuun lillumaan ja paistelimme makkaroita laavullamme, ja kotijärvessäkin kävi moni vieras pulahtamassa. Kaikilla oli kuulemma todella mukavaa, ja olivat nauttineet erilaisista ja todella rennoista häistä. Hyppäsimme vieraiden mukana Leville matkaavaan bussiin ja majoituimme kelomökkiin muutamaksi päiväksi. Seuraavana päivänä ei todellakaan ollut samanlainen ihana auringonpaiste kuin hääpäivänä, vaan myrsky. Teltan purkamisessa oli ollut kiire mutta armas äitee oli jo kuuden aikana noussut siivoilemaan. Voihan rakkaus.

Elämä on muutoinkin todella jännittävää, minihäälomalla Levillä makoilimme kaikessa rauhassa mökillämme ja sain sähköpostin, että ostotarjouksemme asunnosta oli hyväksytty ja nyt tiistaina onkin kaupantekoaika. Hirveästi kaikkea, mutta jospa joulu olisi jo sellainen rauhallinen!

Varmaan puolet jäi kertomatta, mutta tämä puhukoon puolestaan:



Niin minä hänessä riipun, 
sekä riipun, jotta kiikun, 
niin kuin lintu lehtipuussa, 
kuusen oksalla orava.